maanantai 18. toukokuuta 2015

Uusi harjoituskausi

Jyväskylässä on saatu harjoitella sulalla maalla jo useampi viikko ja viimeisetkin lumenrippeet ovat sulaneet myös metsäpoluilta. Vaikka kevät on ollut melko viileä, on kasvukausi jo käynnistynyt ja kirkkaan vihreä kevään väri on ilmestynyt luontoon. Nautin lenkkeilystä erityisesti keväisessä luonnossa, josta saa erityisen paljon energiaa ja intoa uuteen harjoituskauteen. Keväällä pidän erityisesti juoksulenkeistä metsäreiteillä ja pururadoilla, joissa voi aistia kaikki kevään merkit. Myös pyöräily poluilla sekä hiljaisilla maanteillä peltojen keskellä on nautinnollista.

Huhtikuun loppu ja toukokuu ovat minulle akkujen lataamisen aikaa, jolloin en kilpaile erityisin tavoittein vaan käyn kisoja rennolla asenteella, mikäli intoa on. Tänä keväänä olen osallistunut jo perinteiseen juoksukauden avaavaan kisaan Pyynikkijuoksuun Tampereella 3.5., Harju mtb:hen helatorstaina sekä Viitasaaren 100-v juhlajuoksuun 16.5. Edellämainitut kisat olivat lähinnä kovia treenejä, joihin oli matala kynnys osallistua vähän harjoitelleena.

Lähdin Pyynikkijuoksuun lähes kylmiltään muutaman juoksulenkin turvin ja jalat eivät toimineet sitten yhtään todella mäkisellä ja vaativalla radalla, jossa olisi pitänyt olla erityistä iskunsietoa jaloissa. Jyrkät alamäet olivat vaikeita juosta äkkiseltään ja rentous puuttui myös ylämäkijuoksusta. Lopputulema oli 5.s sija Suomen kärkijuoksijoiden keskellä. Kisan voitti Janica Mäkelä, joka oli 3. tämän kevään SM-maastoissa Imatralla, toiseksi sijoittui myös kovassa kunnossa oleva Minna Haka-Risku (SM 5.s) ja kolmas kansainvälistä väriä edustanut venäläinen juoksija. Kunnon suhteen tilanne on kuitenkin hyvällä mallilla, sillä jäin viimevuotisesta ajastani ainoastaan 10 s juosten nyt 10 km ajan 38,49, mikä on hyvä kovin mäkisellä reitillä ja huonoilla jaloilla.

Pyynikkijuoksu on minulle perinteinen juoksukauden avauskisa

Minun piti käynnistää pyöräkisakausi mtb nelisatasessa Laukaassa 9.5., mutta Eetulta ja Juhalta kiertopalkintona saamani kevätflunssa pakotti jättämään kisan väliin. Harmitti vietävästi, sillä pyöräkisoja ei kovin usein satu näin kotinurkille vaan yleensä matkustettavaa kertyy satoja kilometrejä.

Toivuin flunssasta sen verran, että uskalsin lähteä helatorstaina perinteiseen Harju mtb:hen, jossa kivutaan Jyväskylän keskustassa sijaitsevan Harjun päälle peräti 15 kertaa. Reitti on rankkuudessaan vertaansa vailla, sillä alas tullaan samantien pientä polkua pitkin, jossa ei voi juurikaan lepäillä satulassa vaan pitää keskittyä ajamiseen. Kisa on karu aloitus kaudelle, sillä reisiin saa siinä ennätykselliset maitohapot. Yksi kierros on n. 850 m pitkä, joten matkaakin kertyy reilut 12 km ylös-alas jumppaa. Muita naisia ei kilpasarjaan uskaltautunut, joten poljin omaksi ilokseni miesten keskellä. Olimme Juhan kanssa pitkästä aikaa samalla viivalla ja osasin odottaa häneltä kovaa menoa, sillä Harjun kisa sopii hänelle kuin nenä päähän. Sain katsella heti lähdöstä alkaen vain selkämystä, joka loittoni pikkuhiljaa näkymättömiin. Juha on näin lyhyillä matkoilla suhteessa minuun ollut aina kovempi ja erityisesti tällä reitillä hänen maksimivoimansa pääsee oikeuksiinsa. Juha voitti kirkkaaksi M40-sarjan ja olisi ollut yleisessä 2. sijalla. Hävisin ajallani 36,32 hänelle 52 s.

Harju mtb on rankka reilun 12 km rypistys. Kuva: Touho Häkkinen

Juha tykitti myös kaarteet täysillä. Huomaa sladittava takarengas :D. Kuva: Touho Häkkinen

Harjun jälkeen innostuin vielä lähtemään Viitasaaren 100-v juhlajuoksuun, joka oli ihanan perinteinen pieni hölkkätapahtuma. Matkavaihtoehdoista 21 km tai 11 km valitsin lyhyemmän, koska kisa oli harjoitus seuraavaa viikonloppua varten. Kisa sujui jo huomattamasti helpommin mitä Pyynikissä, sillä juoksukilometrejä on tullut alle lisää. Juoksu tuntui pääosin rennolta pientä puolimatkan "välikuolemaa" lukuunottamatta. Juoksin ka. 3,45 min/vauhtia, mikä on minulle tuolle matkalle varsin ripeä vauhti. Sain hyvän jäniksen puolimaratonia taivaltaneesta JKU:n juoksijamiehestä ja hänen vauhtiapuristaan, jotka etenivät tasaisesti juuri tuolla vauhdilla. 11 km loppuaikani oli 41,56. 

Puolimatkassa tuntuu monesti että on pitkä matka maaliin. "Välikuoleman" ikuistanut Juha.

Seuraavana kilpailullisena tavoitteena minulla on ensi viikonlopun maantie SM-duathlon Pajulahdessa, johon osallistun nyt ensimmäistä kertaa. Matkana on 10 km juoksu+40 km pyöräily+ 5 km juoksu. Viime syksynä innostuin maastoduathlonista suuresti ja sen siivittämänä lähden nyt kokeilemaan myös maantiepuolta. Sain ystävältä Bergamontin maantiepyörän lainaan, joten lähteminen ei jäänyt edes pyörästä kiinni. Saattaa olla että tulee hankittua itselleni tällainenkin menopeli, jotta myös jatkossa maantieduathlon onnistuu.

Pidän sekä juoksusta että pyöräilystä todella paljon, joten mikä olisikaan minulle osuvampi laji kuin duathlon. Raportoin kisakokemuksesta sunnuntain jälkeen, joten pysykää linjoilla :D

Pitäkäähän peukkuja kisaan. Odotan sitä innolla.
terveisin Sini

Mieheni taiteellinen näkemys minusta vappupalloon piirrettynä. Ilman huumoria ei selviä hengissä: nauroin vatsalihakset kramppiin tämän nähtyäni.